Perjantaina Malte, saksalainen surffijamppa ja Erasmusvaihtari, järjesti kielikurssin päätösjuhlat hienossa vuokratalossaan tässä meidän lähellä. Juhlissa oli mukana lähes kaikki kurssilaiset, opettajat ja paljon jotain extraporukkaa. Bileissä puhuttiin runsaasti alkeisespanjaa ja grillattiin. Tupa oli täynnä ihmisiä eri puolilta Eurooppaa, ja kun kolmen aikaan lähdimme nukkumaan oli tunnelma vielä katossa.

Kuvassa Uli (Saksa), Naiara (yksi kolmesta kurssin opettajasta), Susanne (Italia) ja Christian (Saksa)



Seuraavana aamuna heräsimme kukonlaulun aikaan ja singahdimme pirteinä kohti uusia kallioita. Lähellä, 90 kilsaa motaria pitkin, on hienoja monoliittejä. Monoliittien lisäksi siellä on iso luola sekä todella iso ja leppoisa - joskin vähän hidasliikkeinen - koira. Se käveli perässämme, ja kun jäimme odottamaan, se sai meidät kiinni ja ansaitsi rapsutuksen. Paikan nimi on Egino, koiran nimi ei meille selvinnyt.

Kallio oli jälleen hieno, ehkä hienoin tähänastisista. Pulttejakaan ei oltu tällä kertaa säästelty. Aloitimme vasemmasta laidasta ja ehdimme kiivetä jopa 4 reittiä kunnes alkoi kuulua pahaenteistä jyrinää.Viimeisen reitin yläankkurilta näimme, että kohti oli tulossa melko uhkaavia pilviä. Keräsimme kamamme ja juoksimme häntä koipien välissä autoon turvaan. Optimistiset espanjalaiset sen sijaan jäivät seinälle killumaan.



Ajaessamme pois kalliolta alkoi vettä sitten tullakin kuin Esterin... kastelukannusta. Motarilla pystyi ajamaan korkeintaan kuuttakymppiä, eikä silloinkaan juuri eteensä nähnyt. Tosin espanjalaiset tietty ohittelivat meitä ja rekatkin ohittelivat toisiaan.

Sunnuntaina oli Johannan ensimmäinen maastopyöräretki täällä. Ihan vammoitta ei selvitty - pyörätie oli Johannan kyynärpäätä kovempi. No, naarmu siitä vain tuli. Kuulemma pyöräily on täällä erilaista kuin Oulussa, kun meinaa hiki tulla ja hengästyttää, ja ylämäetkin ovat yli 4 metriä pitkiä. Kesken lenkin tietenkin satoi kaatamalla, jolloin jättiläisetanat (10-15 cm) mönkivät polulle pötköttämään. Niitä sitten yritimme väistellä. Yksi ehkä saattoi kuolla, kun takarenkaani pomppasi sen päälle. Ilmeisesti etanat langettivat ylleni kirouksen, sillä pyöräni takarengas  puhkesi kaksi kertaa, ja sain taluttaa viimeiset 5 kilsaa kotiin.

-- Ilkka (+ Johanna kommentoi olan takaa)