Heti heinäkuun alussa Passatin tilavuus siis joutui todelliseen testiin. Autoa pakattiin huolella ja hartaasti yksi ilta, puoli yötä ja aamu, koska kaikki kolot oli pakko täyttää. Lopuksi takaovia ei enää voinut avata. Kuvassa ikkunasta sujahtaa autoon viimeisimpiä tavaroita, eli mauste- ja ruokalaatikko. Ihme kyllä, kaikki tärkeä mahtui mukaan.
Lähtö oli tosi haikea. "Kotitalon" porttien ulkopuolella itsehillintä vihdoin petti ja nyyhkin valehtelematta Etelä-Ranskaan asti. Taakse jäivät Baskimaan vihreät kukkulat, maalauksellinen maaseutu, komeat kiipeilykalliot ja uudet kaverit... Snif.
Mutta ainahan sinne voi palata. Ja Pariisi kutsui meitä. Vietimme yhden yön jossain "ihan ok" -tienvarsihotellissa, ja Pariisin portteja kolkuttelimme tiistaina iltapäivällä. Hotelli oli kaupungin ulkopuolella, Vitry-sur-Seinen esikaupunkialueella, koska halusimme taloudellisen vaihtoehdon. Se löytyikin oivallisen helposti netistä kaivettujen ohjeiden avulla, joten ehkäpä suunnistustaitomme ovat parantuneet? Hotellin hyviin puoliin kuului halpa hinta, autotalli ja kiva, englantia puhuva omistaja, miinuspuoliin taas torakka vessassa, muurahaiset vessassa, sokeritoukat vessassa ja home seinissä. Täyttä laatua siis. Mutta pikkurahalla EI saa...
Hotellissa ei kuitenkaan ollut tarkoitus hengata kovin paljon. Junailimme latinalaiskortteliin ja nälkäisinä haksahdimme ensimmäiseen näköpiiriin osuneeseen ravinteliin. Ruoka oli Uniresta-tasoa, eli massu täyttyi mutta makuhermot jäivät hiukan tyytymättömiksi. Päätimme korjata asian illalla. Pyörimme hetken latinalaiskorttelissa, ja kiiruhdimme sitten jatkamaan varsin tehokasta turistikierrostamme. Minulle käynti Pariisissa oli ensimmäinen ja näkemistä kaupungissa on aika paljon...
Eka varsinainen turistikohde eli Notre Dame (jos latinalaiskorttelia ei lasketa).
Louvreen emme päässeet, koska taidemuseo olikin kiinni juuri tiistaisin. Kuuluisa maailmanpyörä jätettiin myös väliin, koska se oli ryöstöhintainen. Tepastelimme sen sijaan vähän aikaa Tuileries'n puistossa. Puistosta löytyi mm. setä, joka vuokrasi pieniä purjeveneitä suihkulähteessä uitettaviksi. Näppärimmät bongaavat taustalta Louvren.
Kävelykierros vei Luxorin obeliskin ja Champs-Élysées'n kautta Riemukaarelle. Tässä vaiheessa jo nestehukka, nälkä ja väsy hieman painoivat, mutta kunnon turisti käy toki kaaren päällä asti. Vaikka sinne pitää kävellä portaita pitkin.
Riemukaaren ympärillä on monikaistainen liikenneympyrä, johon ei huvittaisi kyllä ikinä joutua auton kanssa hyörimään... voimassa ovat viidakon lait.
Näkymä kaaren päältä kohti La Défensen kaupunginosaa ja Grande Archea, "uutta riemukaarta".
Kaarelta metroilimme itsemme Lafayetten kuuluisaan tavarataloon, joka olikin mennyt juuri kiinni (klo 19.30). Ilkka olisi vielä halunnut näyttää minulle ainakin Montmarten ja siellä Moulin Rougen (ulkoapäin), mutta allekirjoittanut oli niin väsynyt, että paluu hotelliin oli ainoa vaihtoehto. Kaikki yllämainittu oli kuitenkin nähty muutamassa tunnissa, ja kierrokseen oli sisältynyt runsaasti kävelyä. Myös autonpakkaus- ja muuttoväsymys saattoi hiukan painaa. Päätimme jättää ravintolankin seuraavalle päivälle, ja selvitä pelkällä leivällä ja suklaalla. Itse asiassa suunnittelimme käyvämme kahdessa mahtavassa mutta toki kohtuuhintaisessa pariisilaisravintolassa heti huomenna. Tämän ajatuksen voimalla selvisimme takaisin hotellliin asti.
Tarina jatkuu pian...
--Johanna
Kommentit