Lauantai valkeni sateisena, ja meidän molempien olo oli edelleen flunssainen. Ei siis ollut suurten urheilusuoritusten aika. Päätimme sen sijaan lähteä tutkimusretkeilemään Atlantin rannalle Bilbaosta koilliseen, jossa opaskirjan mukaan olisi jotain nähtävää. Kohde oli nimeltään San Juan de Gaztelugatxe, korkean kallioniemen huipulle rakennettu kirkko. Niemen yhdistää mantereeseen vain kapea kalliosilta, johon on rakennettu polku ja pitkät portaat.

Myös itse rannikko on näkemisen arvoinen kallioineen kaikkineen.

190662.jpg

Kirkon parkkipaikalle vei kapea autotie, jonka toisella puolella oli tietysti pelottava pudotus mereen. Yllättäen tien molemmat laidat oli parkkeerattu sikin sokin täyteen autoja, ja myös parkkipaikka oli täpötäynnä. Pikku-Passat ei ole mikään varsinainen ahtaan paikan sukkula, joten sitä ei todellakaan saanut käännetyksi. Ei auttanut muu kuin sulloa auto parkkipaikalle muiden jatkoksi ja toivoa, että muutkin haluaisivat poistua paikalta ennen yötä...

Kuvassa kallioniemi ja kirkko päätieltä.

190683.jpg

Tallustimme tuuliset portaat ylös, ja ylhäällä syy paikan suosioon selvisi: kirkossa oli häät. Ketkähän hieman erottuivat prameasta juhlavierasjoukosta vaelluskengissään... onneksi emme olleet ainoita ulkopuolisia. Kävin muina naisina katsomassa juhlallisuuksiin kuuluvan tanssiesityksen, jossa puhtaan valkoiseen asuun pukeutunut mies tanssahteli pillimusiikin tahtiin. Koreografiaan kuului korkeita potkuja ilmaan. Mitähän lie symboloi, avioliitto potkii lujaa?

Portaat ja kirkko ovat 1800-luvun peruja, mutta kirkon sisustus oli uudistettu. Kenties alkuperäinen ei ole säilynyt. Hienoin ihmisen luomus paikassa oli portaat.

190813.jpg

Tanssiesityksen jälkeen häävieraat poistuivat, ja meidänkin auto vapautui parkkiloukusta. Kirkolla täytyy mennä käymään uudelleen joskus paremmalla säällä, nyt kova tuuli ja ajoittainen sade vähän haittasivat ihastelua. Lisäksi meidän piti mennä kiiruusti siirtämään Passat pois parkkikselta. Se nimittäin toimi pienoisena tulppana, jonka ohi häävieraat vimmatusti veivasivat autojaan.

--Johanna