Ooh, nyt viimein saatiin autoon Espanjan kilvet! Eihän siinä mennytkään kuin 2 kuukautta. Nyt puuttuu enää espanjalainen autovakuutus. Niin ja uusiin rekisterikilpiin pitää jossain porauttaa reiät että ne saa autoon kiinni. Veikkaan että jo viikon-kahden kuluttua uudet kilvet ovat autossa kiinni.



Johannan tultua tänne olemme kiertäneet vähän kaupunkia. Yllä oleva kuva on "takapihalla" olevan mäen päältä, kävimme katsomassa löytyisikö sieltä juoksureittejä. Mäen päälle pääsee funikularillla, eli semmoisella junan tapaisella systeemillä.

Lisäksi olemme kiivenneet ahkerasti. Josunen kotikallio vain osoittautui turhan tiukaksi paikaksi. Meille sopivia reittejä kyllä oli muutama, mutta ne oli pultattu aika säästeliäästi. Eka pultti voi olla esim. 5-6 metrissä, alla louhikkoa... 7a:stä (=vaikea) ylöspäin pultteja kyllä sitten on, mutta se ei hirveästi lohduta, ainakaan näin alkuvaiheessa reissua. Tosin tuskin myöhemminkään...



Mutta kallioitahan täällä riittää, joten emme masentuneet Josunen kallion pulttauksesta. Esimerkiksi Santa Barbara San Sebastianin lähellä vaikutti hyvältä. Siellä on 100 reittiä, enimmäkseen 5-7 välillä. Tosin rennot 4-5 lämppärit eivät olleet kovin rentoja täälläkään, pulttien välit olivat nimittäin aika miehekkäitä. Joka tapauksessa sinne on mentävä uudelleen, kunhan flunssa ja kuume paranee.

Tämän viikon olemme molemmat opiskelleet intensiivisesti espanjaa yliopistolla Erasmus -vaihtareiden kanssa. Johanna pääsi keskikastiin, mutta minä parka jouduin alkeisryhmään. Opiskelu tuntuu kyllä tehokkaalta; tänään selviydyimme apteekissa pelkällä espanjalla. Tosin espanjaa puhui enimmäkseen myyjä, me lähinnä huuli pyöreänä kuunneltiin ja paljon nyökyteltiin.  

-- Ilkka